Skip to content

Paunonen-Ilmonen (2005) on koonnut tieteellistä tutkimustietoa työnohjauksen vaikuttavuudesta. Hänen mukaansa työnohjaustutkimusten vaikuttavuustarkastelu osoittaa vaikutuksia kolmella alueella; työnohjattavan toiminta parantuu ja laatu kohoaa, ohjattavan ammatti-identiteetti selkiytyy ja vahvistuu sekä työyhteisöjen toiminta parantuu. Kyseiset alueet sisältävät muitakin positiiviseksi todettuja vaikutuksia. Kun uupumusta ehkäistään ja se lievenee, lisääntyy työtyytyväisyys, jolla puolestaan on todettu olevan yhteys toiminnan laatuun.

Marita Paunonen-Ilmonen; Työnohjaus toiminnan laadunhallinnan varmistaja 2005

 

 

koulutus

 

 

 

 

 

 

 

Häkkinen (2008) kuvaa tutkimuksessaan toimittajien kokemuksia työnohjauksen vaikutuksista. Tulosten mukaan tutkittavista 75 % koki työnohjauksen vaikuttaneen positiivisesti itseensä, jaksamiseensa, työhönsä ja työyhteisöönsä. Selvimmin työnohjauksen koettiin vaikuttaneen oman persoonan jaksamiseen ja kehittymiseen. Työmotivaatio oli nousut, itsetuntemuksen ja rohkeuden koettiin nousseen. Työnohjauksesta koettiin olleen hyötyä ongelmien ehkäisemisessä ja ratkaisemisessa. Hyötyä koettiin olleen parantuneessa kyvyssä antaa ja vastaanottaa palautetta, mikä vaikutti koko työyhteisöön parantavasti.

Marja Häkkinen; Itsetuntemusta ja ihmisyyttä, toimittajien kokemuksia työnohjauksesta, pro gradu 2008

Korhonen ja Lång (2006) kuvaavat työssään, että työnohjauksella oli selkeä rooli tutkittavien työssä jaksamisen tukemisessa. Työnohjauksen avulla oli helpompi hallita työstä aiheutunutta ahdistusta ja työstressiä. Työnohjaus antoi kokonaisvaltaista tukea psyykkiseen ja fyysiseen hyvinvointiin. Työnohjaus oli auttanut tutkittavia ymmärtämään paremmin oman rajallisuutensa ja hyväksymään itsensä keskeneräisenä. Työnohjaus auttoi hallitsemaan työn rajaamista, erityisesti psyykkisesti kuormit-tavissa tilanteissa. Oman ammatti-identiteetin ja itsetuntemuksen vahvistumisessa oman rajallisuuden ymmärtäminen on yksi keskeinen elementti. Tutkittavat kokivat työnohjauksen avulla oppineensa reflektiotaitoja, erityisen hedelmälliseksi he kokivat reflektiivisen pohdinnan ryhmässä. Tutkittavien mukaan työnohjausta voi luonnehtia sekä kasvutapahtumaksi että lepopaikaksi.

Mirka Korhonen & Marjut Lång, Työnohjaus ammatillisen kasvun sekä työssä jaksamisen edistäjänä, pro gradu 2006